Ota yhteyttä

Etusivu » Blogit » Jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen

Jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen

Kirjoittanut Markus Lankinen

Pariisin ilmastokokoukseen on noin kuukausi aikaa.[1] Julkisissa puheenvuoroissa on havaittavissa entistä painokkaampia kannanottoja todellisten muutosten välttämättömyydestä ja nopeasti toimeenpantavien ratkaisujen edistämisestä. Moni Pariisin kokoukseen valmistautuva delegaatio ymmärtää, että tässä vaiheessa on haettava tehokkain yhdistelmä päästöjen vähentämiseksi ja väistämättä tulevien sopeutustarpeiden rahoittamiseksi.

Olemmeko Lappeenrannassa pelkästään sivustaseuraajia? Toivottavasti emme.  

Vaikka pahimmat säiden ääri-ilmiöt ovat toistaiseksi kiertäneet kaupunkiamme ja Suomea, me olemme jo mukana kantamassa ennakoinnin kustannuksia. Sähköyhtiöiden investointiohjelmat toimitusvarmuuden parantamiseksi myrskysäällä heijastuvat jo sähkölaskuihimme.  Pimenevät talvet nostavat valaistustarvetta ja lämpötilavaihtelut jäähtymispisteen molemmin puolin nostavat kunnossapitokustannuksia. Muutoksilla on suuret vaikutukset myös talvimatkailuun seudullamme. Lumiset talvet ovat monelle ohjelmapalveluyritykselle elinkeinon harjoittamisen edellytys. Kesällä kiinteistöjen jäähdytys ei ole enää turhake, vaan yhä useammin tarpeellinen investointi, joka parantaa työtehokkuutta, asukkaiden terveyttä ja yleistä viihtyvyyttä.

Jopa Valkoinen talo on laskenut, että ilmastomuutoksesta aiheutuva kustannus on lämpötilan noususta riippuen 0,9-2 %:ia[TK1]  BKT:sta.[2] Maailmanlaajuisesti luvut ovat niin suuria, että moni ajattelee niitä ylitsepääsemättömiksi kustannuksiksi ja valitsee mieluummin sopeutumisen kuin ennakoinnin. Etelä-Karjalan BKT:hen suhteutettuna meillä kahden – kolmen asteen lämpötilan nousun kustannus olisi 300–700 euroa vuodessa/asukas.

Osallistuin taannoin keskusteluun, jossa pohdittiin kehittyneiden maiden velvoitetta tukea kehittyvien maiden talouksia uusien, vähemmän saastuttavien energiamuotojen käyttöönottamisessa. Kehuskelin kovasti Lappeenrannan edistyksellisiä kaukolämpöratkaisuja ja sitoutumista entistäkin kunnianhimoisempaan resurssitehokkuuteen. Miksi samaa teknologiaa ei hyödynnettäisi niissä maissa, jotka ovat vasta pääsemässä kuluttamisen makuun? Asia ei ole kuitenkaan niin mustavalkoinen. Eurooppa ja USA olivat aina 2000-luvulle saakka maailman suurimmat hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat. Kiina, Intia ja muu kehittyvä maailma on vasta päässyt ”kunnolla vauhtiin” 2000-luvulla.

Jäin pohtimaan, onko harvaan asutuilla alueilla muita maita suurempi oikeus pilata yhteistä ilmakehää. Vai ovatko tässäkin suhteessa ihmiset samanarvoisia: kaikilla on yhtäläinen oikeus autoon, kodin elektroniikkaan, asumisväljyyteen ja lämmitykseen. Vaikka Kiinalla ja Intialla on kasvava osuus maailman hiilidioksidipäästöistä, niin EU:n asukkaalla on edelleen suurempi hiilijalanjälki kiinalaiseen verrattuna, intialaisesta puhumattakaan. Suomalainen on tällä mittarilla mitattuna lähempänä Venäjän asukasta kuin ranskalaista tai ruotsalaista kuluttajaa.[3]

Riippumatta siitä kuka on saastuttanut ja kuinka paljon tähän mennessä, päästöjen vähentäminen nopeasti on kaikkien kiinnostuksen kohteena.

Kymmenen vuotta sitten tutkijat Socolow ja Pacala esittelivät 15 kohdan ohjelman, jonka mukaan toimimalla hiilidioksidipäästöjä voidaan leikata 175 gigatonnia seuraavan 50 vuoden sisällä.[4] Lappeenranta on sitoutunut laskemaan tästä määrästä 400 000 tonnia, eli 0,0002 %.

Maailmanlaajuisella leikkauksella olisi merkittävä vaikutus päästöjen vakiinnuttamisessa kestävälle tasolle. Kriitikot arvostelivat listaa liian yksinkertaiseksi. Itse löysin siitä kuitenkin kolme ehdotusta, joita jokainen lappeenrantalainenkin voi omalta osaltaan arvioida:

  1. Vaihto autoon, joka kuluttaa alle 5 litraa/100 km
  2. Omalla autolla ajaminen alle 10 000 km vuodessa
  3. Asumiseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 25 %:lla  

Riippumatta siitä kuka on saastuttanut ja kuinka paljon tähän mennessä, päästöjen vähentäminen nopeasti on kaikkien kiinnostuksen kohteena. Jokainen lappeenrantalainen voi vaikuttaa omiin liikkumisratkaisuihin. Itse yllätyin positiivisesti, kuinka helppoa on ollut tottua yhden auton talouteen ja siirtyä useammin polkupyörän tai julkisen liikenteen käyttäjäksi. Myös lompakko kiittää.

Asumisen hiilijalan jäljen pienentäminen vaatii jo enemmän vaivaa. Tähän löytyy kuitenkin monipuolinen joukko palveluiden tarjoajia, jotka voivat auttaa niin kerros-, rivi- ja omakotitalojen energiatehokkuuden nostamisessa. On myös tärkeä välttää vastakkainasettelu: varautuminen ilmastomuutokseen ei ole huonosti tuottava investointi, vaan se voi olla ratkaisu myös Suomen ja Euroopan rakenteellisiin talousongelmiin. Tämä on myös Lappeenrannan elinkeinopolitiikan tärkeä näkökulma.

Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana Wirma Lappeenranta Oy:ssä

Lähteet: