Ota yhteyttä

Etusivu » Blogit » Loska muuttuu lumeksi

Loska muuttuu lumeksi

Kirjoittanut Mikko Ojapelto

Eikö olekin mukavaa, kun loskakeli muuttuu pakkastalven lumiseksi maisemaksi? Näin tapahtui toissaviikolla Helsingin Messukeskuksessa Slush 2015 tapahtumassa, jossa Loska muuttui taas kerran lumen valoksi maailman startup-yrittäjille.  Ympäri maailmaa 300 sijoittajaa tulivat tapaamaan tulevaisuuden tekijöitä. Kahden päivän aikana Messukeskuksessa tapahtuman menoa ja meininkiä ihmetteli yli 10 000 ihmistä. Slush on iso tapahtuma ja siihen yrittäjän kannattaa osallistua paikanpäällä tai netin välityksellä.

Avauspäivänä päälavalla oli hieno meininki. Mieleenpainuvin oli ruotsalaisen mahtisuvun edustajan Peter Wallebergin ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaan keskustelu. Herrat pohtivat, miten rakentaa vuosisadan kestävä liiketoiminta. Peter Wallenberg kertoi, miten pitkäjänteisen sukuyrityksen johtaminen ja kehittäminen eroaa startupista. Sukuyrityksen tavoite asetetaan selkeästi pidemmälle aikajänteelle, mutta itse operatiivinen toiminta on aivan samanlaista. ”Joka päivä täytyy olla hereillä ja reagoida muutoksiin”. Wallenberg toi hyvin esille sen, että isoissa yrityksissä tulee päivittäisillä toimenpiteillä varmistaa pitkän aikajänteen tulokset ja tavoitteiden saavuttaminen. Yksinkertaista, eikö totta? Toteuttaminen onkin sitten eri asia ja meillä Suomessa on myös useita esimerkkejä epäonnistumisesta.

”Oikea aika, paikka ja ihmiset”

Risto Siilasmaa komppasi hyvin keskustelukumppaniaan ja painotti asiakkaan tarpeiden ymmärtämistä. Yrittäjyyden johtamisessa vanha totuus on, että tuloslaskelmasta näkee, mitä on tapahtunut menneessä ajassa. Omalta henkilöstöltä kyselemällä tietää, missä nyt mennään ja asiakkailta saa viitteet tulevaisuuteen. Yrittäjän pitää vain rohkeasti kysyä asiakkailtaan, mitä he haluavat ja tarvitsevat.

Siilasmaa kertoi oppineensa kiinalaisilta asiakkailtaan hyvän lisän tunnettuun sanontaan ”oikeaan aikaan, oikeassa paikassa”. Kiinalaiset kuulemma lisäävät tähän vielä ”ja oikeat ihmiset”. Mielestäni tämä on äärimmäisen tärkeä jokaisen yrittäjän ymmärtää. Uuden liiketoiminnan ajoituksesta ja markkinoista puhutaan paljon, mutta osaako vieläkään suomalaiset aloittavat ja olemassa olevat yrittäjät kasata oikean tiimin toteuttamaan unelmaansa? Väitän, että edelleen yritykset ovat liian teknologiavetoisia tässä asiassa. Hyvä tiimi kaupallistaa menestyksekkäästi keskinkertaisenkin liikeidean, mutta huono tiimi hukkaa helposti timantin.

Rekrytointi oli yksi tämän vuoden Slushin pääteemoista. Pienillä kuin suurilla ICT –alan yrityksillä on tällä hetkellä vaikeuksia saada oikean osaamisprofiilin omaavia työntekijöitä. Slushissa järjestettiin pikatreffejä startup -yritysten ja työnhakijoiden kesken. Tapaamisia oli paljon, mutta kuinka paljon tuli tuloksia, on vaikea arvioida. Tiettyjen alustojen osaajat ovat kysyttyä tavaraa rekrytointimarkkinoilla. Tämä on johtanut siihen, että erityisesti pääkaupunkiseudulla ovat palkat nousseet huimasti ja henkilöstön vaihtuvuus on suurta.

Tässä meillä on Etelä-Karjalassa iskun paikka! Vuosituhannen vaihteen jälkeen on Lappeenrannan ICT-keskittymä kutistunut melkoista vauhtia, mutta nyt on orastavaa nousua näkyvissä. Muutama vanha digialainen perusti OCTO3:n ja siitä on kasvanut jo yli 30 henkilöä työllistävä yrityslyhyessä ajassa. Alkuvuodesta Lappeenrantaan sijoittuneen LTC Otson tavoitteena on kasvattaa tämä alueyksikkö yli sataan henkilöön. Näiden kahden esimerkin takaa löytyy monia muita yrityksiä, joiden liiketoiminta kasvaa ja osaajia tarvitaan lisää. Alueemme oppilaitokset eivät tuota riittävästi osaajia. Työttömien uudelleen koulutus on tähän yksi ratkaisu. Myös paluumuuttajia maakunnan ulkopuolelta tarvitaan.

Keep it simple!

Slushin jokavuotinen liikeideakilpailu oli jälleen korkeatasoinen. Kilpailuun valittiin 100 startup-yritystä, joista jokainen esittelivät liikeideansa kolmessa minuutissa tuomaristolle ja yleisölle. Tämä esittely eli pitchaus tarkoittaa lyhyttä innostavaa hissipuhetta yrityksen liikeideasta, tavoitteista ja sen toteuttavasta tiimistä. Ideoita oli tullut ympäri maailmaa viimevuotisen puolen miljoonan euron pääpalkinnon ja laajan julkisuuden innoittamana. Tänä vuonna pääpalkinnon loppusummaa ei julkaistu etukäteen, vaan se kasvoi koko tapahtuma-ajan kuin hyväntekeväisyystapahtuman lahjoitussumma tv-lähetyksessä.

Katsoin välierään päässeet 20 ideaa paikan päällä. Startup-yrittäjillä oli viisi minuuttia aikaa esiintyä edukseen tuomaristolle ja yleisölle. Tämän jälkeen tuomaristo esitti kiperiä kysymyksiä. En ollut täysin samaa mieltä tuomariston kanssa neljästä finalistista, mutta kaikilla välierässä olleilla oli hyvät ja kaupallistettavat ideat sekä esiintyminen huipputasoa. Suurin osa ideoista oli erityyppisiä palveluita tai sovelluksia, mutta oli mukana myös tuoteideoita.

Idean ei tarvitse olla kummoinen, jos on oikea porukka kaupallistamassa se. Kilpailun voitti lopulta australialainen CareMonkey ja pääpalkintona oli 650 000 euron pääomasijoitus. Voitokas idea oli yksinkertaiselta kuulostava sovellus, jonne voi koota omat terveystiedot ja jonka kautta voi olla yhteydessä omaan lääkäriin tai muuhun hoitohenkilökuntaan. Hätätilanteessa tiedot on käytettävissä myös ilman nettiyhteyttä.

Etelä-Karjalaamme edusti tämänvuotisessa Loskassa Fimatec Oy, jolla on lumivalkea tulevaisuus. Suomen pääministerikin kävi tutustumassa imatralaiseen yrittäjään, joka on yhdistänyt 3D tulostuksen ja robottiteknologian. Näin syntyy taloja kustannustehokkaasti ja vähäpäästöisesti. Tällaisia yrityksiä me tarvitsemme maakuntaamme lisää.