Ota yhteyttä

Etusivu » Blogit » Lupauksen voima

Lupauksen voima

Kirjoittanut Markku Mäki-Hokkonen

Oletko tehnyt uudenvuodenlupauksia? Minä en ole, mutta viime vuoden loppupuolella tein ilmastolupauksen  mm. presidenttiemme Sauli Niinistön, Tarja Halosen ja Martti Ahtisaaren tavoin. 

Ilmastolupauksella ilmaisen huoleni ja vastuuni ilmastonmuutoksen seurauksista lapsilleni ja maapallolle ja lupaan vähentää hiilijalanjälkeäni puolella seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Kotitaloudet vastaavat noin 2/3 Suomen hiilidioksidipäästöistä. Näin ollen meidän omalla toiminnalla ja kulutuskäyttäytymisellä on iso merkitys.

Ilmastolupauksen laatijat ovat olleet viisaita lisätessään lupauksen tekijöille sitoumuksen vaatimuksen selvittää oma hiilijalanjälkensä. Avuksi tähän on tehty erinomainen laskuri  jonka avulla ihmisille konkretisoituu mistä omat hiilidioksidipäästöt muodostuvat ja etenkin se, miten tehokkaita eri toimet ovat. Se antaa käyttäjälle myös vinkkejä ja ohjeita. Omasta puolestani voin sanoa, että ilman laskuria konkreettinen toimiminen olisi ollut vähäisempää.

Kotitaloudet vastaavat noin 2/3 Suomen hiilidioksidipäästöistä. Näin ollen meidän omalla toiminnalla ja kulutuskäyttäytymisellä on iso merkitys.

Nyt tiedän, että vaikka käytämme lämmintä vettä säästeliäästi, pidämme kotona sisälämpötilaa 19-20 asteessa ja lajittelemme pahvit, paperit, pullot ja biojätteet niin henkilökohtainen hiilijalanjälkeni oli yli 12 000 –ekv. kg vuodessa – pari tonnia enemmän kuin suomalaisilla keskimäärin. Eniten jälkeäni kasvattavat autoilu, lentomatkailu ja asuminen.

Olen tehnyt kaksi sekä rahaa että ympäristöä säästävää muutosta lupauksen jälkeen. Muutin sähkösopimuksemme sekä kotona että taloyhtiössä vihreään sähköön. Sopimukset alensivat hieman sähkön hintaa, mikä yllätti positiivisesti. Samalla säästyi pelkästään kotimme kulutuksen kautta n. 400 ekv. kg vuodessa henkilökohtaista hiilijalanjälkeä. Todella helppoa!

Toisena ja selvästi enemmän vaikuttavana toimena vaihdoin vanhan farmariautomme kolme vuotta vanhaksi kaasuautoksi. Kuten auton ostossa usein käy, innostuin niin ajatuksesta biokaasulla käyvästä ajopelistä että tein kaupan nopeasti jo pitkän aikaa hankittavana olleesta autosta enemmän tunteen ja vaiston perusteella kuin harkinnan ja laskelmien. 

Nyt kun jälkikäteen olen tutustunut kaasuautoiluun tarkemmin, olen ihmeissäni miksi suomalaiset eivät ole ottaneet bi-fuel autoja käyttöön laajemmin. Kaasulla käyviä henkilöautoja on Suomessa reilusti alle 2000 ja täällä Etelä-Karjalassa kaasulla autoilee selvästi alle sata autokuntaa.

Omassa autossani on kaikki laadukkaan perheauton ominaisuudet ja varusteet – myös se bensiinitankki. Voin käyttää autossani bensiiniä noin kolmanneksen halvempaa polttoainetta, biokaasua, joka on kotimaista ja puhdasta. Biokaasun ja maakaasun keuhkosairauksia aiheuttavat hiukkaspäästöt ovat bensiiniin ja dieseliin verrattuna olemattomat ja hiilijalanjälki on nolla. Kaasu toimii yhtä hyvin helteellä kuin kovilla pakkasillakin.

Tämän hetken suosituimpiin suomalaisten autoihin kuuluvan Skoda Octavian kaasuversion hintaero bensiiniversioon verrattuna tulee katetuksi jo noin 16 000 km ajomäärällä ja dieselversioon verrattuna hinta on sama. Kaasuauton hintaeron kahden vuoden takaisinmaksuajan jälkeen autoilu on pelkkää säästöä sekä kukkarolle että ympäristölle.

Jos joka neljäs eteläkarjalainen vaihtaisi biokaasuautoon ja joukkoliikenne vaihdettaisiin kokonaan kaasukäyttöiseksi, tulisi kuluttajille 9,3 meur säästö, kauppatase paranisi 6,3 meur ja yrityksille tulisi 9 meur tulot. 

Koska oma autoni käynnistyy aina bensiinin avulla ja auto vaihtaa itsekseen kaasuun kohta lämmettyään, on sen laskennallinen CO2 päästö n. 40 g/km. Meidän kilometreillä oma hiilijalanjälkeni pienenee n. 3 tonnia vuodessa edelliseen autoomme verrattuna vaikka osa ajosta tapahtuisikin bensiinillä. Pelkästään näillä sekä rahaa säästävillä ja elämänlaatua parantavilla toimilla olen hyvässä vauhdissa hiilijälkeni puolittamisessa. Tankkaan hymyssä suin Lappeenrannan keskustan tuntumassa Simolantiellä enkä kadehdi Svetossa kävijöitä!

LUT tutkimus myös puoltaa kaasun käyttöä liikenteessä. Jos joka neljäs eteläkarjalainen vaihtaisi biokaasuautoon ja joukkoliikenne vaihdettaisiin kokonaan kaasukäyttöiseksi, tulisi kuluttajille 9,3 meur säästö, kauppatase paranisi 6,3 meur ja yrityksille tulisi 9 meur tulot. Kotimaisia biopolttoaineita tuotetaan myös Lappeenrannan Kaukaalla, sähkökin on pääosin kotimaista ja niin valitessamme uusiutuvilla energialähteillä tuotettua. Kun yritykset huomaavat, että vähäpäästöisten tuotteiden kysyntä kasvaa suuripäästöisten laskiessa, panostukset siirtyvät nopeasti kohti vähäpäästöisten ratkaisujen kehittämistä. Ennustankin, että tulevaisuudessa esimerkiksi kaasuautojen valikoimat paranevat, biokaasulaitokset työllistävät, tankkausverkosto ja huoltopalvelut laajenevat.

Valitsemalla hiilineutraaleja kotimaisia ratkaisuja, tuemme yrityksiemme kehitystä, mikä puolestaan lisää työllisyyttä.

Voimme omilla valinnoillamme saada Suomen kasvuun!