Ota yhteyttä

Etusivu » Blogit » Maailmanlaajuinen kesäflunssa – pahimmasta päästä

Maailmanlaajuinen kesäflunssa – pahimmasta päästä

Kirjoittanut Markus Lankinen

Maapallolla on kuumetta, julistaa Andrew Winston kesälukemistooni tänä vuonna kuuluvassa ”The Big Pivot”-kirjassa. Ilmaston lämpenemistä on vaikeaa hahmottaa, puhumattakaan sen vaikutuksista jokaisen elämään. Winston vertaa olotilaa ihmisen flunssaan: Jo yhden asteen lämmönnousu tekee olon surkeaksi ja tekee mieli käpertyä sängyn pohjalle.

Muutaman asteen kuumeen nousun jälkeen moni ei luota enää pelkästään kotikonsteihin, vaan hakeutuu jo ammattilaisen puheille. Mutta jo neljän viiden asteen nousun jälkeen kaikki muu on toissijaista ja jokainen hoitoon osallistuvan tahon toimenpiteet keskittyvä 100 %:sti kuumeen alentamiseen. Winston tekee lukijan olon vähintäänkin epämukavaksi: Maapallon kuume nousee ja me kaikki olemme osallisena hoidossa.

Suomi haluaa olla edelläkävijä vihreän teknologian hyödyntämisessä. Ymmärrän, että hiileen verrattuna ydinvoimaa voidaan kutsua vihreäksi. Mutta uskotaanko oikeasti, että ydinvoima on edelläkävijä vihreydessä vielä 2044? Tällöin Fennovoiman ydinvoimala Hanhikivi (1) on suunnitelmien mukaan ollut vasta 20 vuotta toiminnassa. Fennovoiman sijoittajat laskevat varmasti, että ydinsähköasiakkaita pitäisi riittää vielä vuoteen 2054.

Maailma on menossa kiinnostavaan suuntaan läpinäkyvyyden osalta. Ensiksi suuret, sitten pienet yhtiöt haluavat tai ehkä joutuvat kertomaan avoimesti mistä ja keneltä hankitaan raaka-aineita, komponentteja ja palveluja. Onko esimerkiksi Fennovoiman osakas Rautaruukki varma siitä, että sen asiakkaat hyväksyvät tulevaisuudessa Ruukin energiaratkaisut, jos tuotanto perustuu ydinvoimaan? Tuleeko Valion maitoon uusi, peräti huono sivumaku, jos meijeri ei ole täysillä vihreän energian hyödyntäjä?  Kun keskustelen lasteni kanssa esimerkiksi sähkön kulutuksesta tai kierrätyksestä, on selvä, että seuraava sukupolvi jättää ydinvoimajuuston kaupan hyllylle. Vaihtoehtoja varmasti löytyy - myös kotimaista tuotantoa suosiville.

Panostamalla reilusti tuuli- ja aurinkovoimaan ja biopolttoaineisiin uusi hallitus saisi liikkeelle todellisen yhteiskuntasopimuksen: investointeja, tulevaisuuden työpaikkoja sekä kestävää hyvinvointia.

Suomen teollisuus on pitänyt esillä, että energiaintensiivinen tuotanto on siirtynyt tai uhkaa siirtyä Kiinaan, jos varmuutta halvan energian tarjonnasta ei ole. Tuontisähkö Norjasta ei käy, omaa tuotantoa pitää olla. Mutta miten? Jopa Kiina sijoittaa tänä päivänä suhteellisesti enemmän tuuli- ja aurinkoenergiatuotantoon kuin ydinvoimaan, toisin kuin Suomessa. Pekingin ruuhkissa yskivä kansanpuolueen jäsen voi olla kohta uudella tavalla energiapolitiikkaan kantaa ottava kuluttaja.

Talouselämän mukaan (6.8.2015) Teollisuuden työntekijät odottavat positiivisen Fennovoima-päätöksen hallitukselta "kunnianhimoista otetta." Itse olisin odottanut toisenlaista kunnianhimoa. Panostamalla reilusti tuuli- ja aurinkovoimaan ja biopolttoaineisiin uusi hallitus saisi liikkeelle todellisen yhteiskuntasopimuksen: investointeja, tulevaisuuden työpaikkoja sekä kestävää hyvinvointia. Perusteita tälle on esitetty mm. mainiolla energiapolitiikka.fi –sivustolla.

Suomeen tarvitaan lisää investointeja sähkötuotanto, mutta tuuli- ja aurinkovoiman varastointi huolestuttaa päättäjiä ja sähkön tuottajia. Uhkakuvina esitetään, että kylmässä tammikuussa kotitalouksien saunat ja televisiot sammuvat, jos teollisuudella ei muuten ole riittävästi sähköä käytettävänä. Olen samaa mieltä investointien tarpeellisuudesta. Muitakin tuotantovaihtoehtoja kuitenkin on. Saksassa Greenpeacen konsulttiyhtiö julkisti pari viikkoa sitten selvityksen, jonka mukaan vety tai metaani on aurinko- ja tuulisähkön rinnalla Saksalle soveltuva säätövoimaratkaisu: teknisesti toteutettavissa ja taloudellisesti kannattava. Suomessa vastaavaan uskotaan ainakin Lappeenrannassa. 

Kesä 2015 oli nähtävästi kaikkialla muualla paitsi meillä kaikkien aikojen kuumin. Toukokuussa Intian korkeat lämpötilat johtivat asfalttien sulamiseen. Heinäkuussa sama ongelma oli myös Saksassa, jossa sileät autobaanat saivat yllättäviä kupruja ja raitiovaunut juuttuivat mustaan mössöön. Onhan siellä kuumia kesiä ollut ennenkin, vai onko sittenkään? Olisikohan Fennovoiman lupapäätös ollut toisenlainen, jos meilläkin olisi ollut viikkokaupalla 40 asteen lämpötiloja? 

Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana Wirma Lappeenranta Oy:ssä

Linkkejä: