Ota yhteyttä

Etusivu » Blogit » Sormi nenässä vai jalka kaasulla?

Sormi nenässä vai jalka kaasulla?

Kirjoittaja: Lauri Haiko

Oletko koskaan odottanut liikennevaloissa valon vaihtumista vihreäksi ja tuskastunut kun valo vihdoin vaihtuu, niin edellä olevassa autossa ei tapahdu ensin mitään. Sitten alkaa kuski heilua kuin tuuliviiri hakiessaan ykkösvaihdetta päälle päästäkseen liikkeelle. Lopputuloksena valoista ehtii korkeintaan pari muuta vanhoilla vihreillä tuon etanalähtijän lisäksi.

Olen usein ihmetellyt eikö autokouluissa enää opeteta kytkimen ja käsijarrun käyttöä? No mitä nyt sekunti sinne tai tänne saatat ajatella. Eihän se haittaa! No ehkä ei, mutta esimerkiksi liikenteen rytmissä pääkaupunkiseudun ja Lappeenrannan välillä on eroa huomattavasti, millä on suuret vaikutukset.

No mitä tekemistä tällä on Wirman blogin kanssa onko kirjoittaja kenties sekoittanut Estarit, omat nettisivut ja työblogin keskenään?

Ja kyllä, tiedän automaattivaihteet…

Liikenteessä ja talouselämässä on yhtäläisyyksiä siinä, että molempien rytmi vaihtelee ajankohdan ja paikan mukaan. Usein myös nopeasti liikkeelle lähtevä auttaa muitakin ehtimään esimerkiksi liikennevaloissa, jossa ”tilaisuuden ikkuna” on auki vain hetken ajan. 

Myös liike-elämässä tilaisuuden ikkuna on auki vain lyhyen ajan ennen kuin markkina muuttuu ja kilpailijat heräävät. Nopeasti liikkeelle lähtevä vetää  kasvuun mukaan muitakin esimerkiksi alihankinta, palvelu ym. rahavirtojen kautta.  Tästä syystä yritysmaailmassa täytyy olla eriytyisesti  laskusuhdanteen aikana  jalka kaasulla ja käsijarru valmiina vapautettavaksi.

Toinen vaihtoehto on tietysti odotella jalka jarrulla ja sormi nenässä. Kumman valitset?

Uusien trendien ja signaaleiden valpas tutkailu, kaikenlaisen talouteen ja kauppaan liittyvän informaation hankkiminen ja yhteiskunnallisen tilanteen seuraaminen on yhä tärkeämpää, sillä viereisellä kaistalla saattaa olla nopeampi lähtijä vetäen koko naapurikaistan ripeään kasvuvauhtiin.

Tämä sama koskee myös kaupunkia ja maakuntaa. Meillä täytyy olla riittävästi reagointikykyä haistaa kasvun mahdollisuudet ja lukea tulevaisuuden trendejä. Yksi kuumimmista trendeistä on Internet of Things eli IoT, joka tuo nettiyhteyden ja älykkäät ominaisuudet teollisuuden lisäksi myös kuluttajille hyvinkin arkisiin laitteisiin kuten jääkaappeihin, kahvinkeittimiin, paistomittareihin jne. Teollisuuden ja kaupan IoT -ratkaisujen toteuttamiseksi tarvitaan ohjelmisto-osaamista kasvavassa määrin ja maakunnassamme, kuten koko maassa, on kasvava pula oikeanlaisista ohjelmisto-osaajista.

Yleinen näkemys on se, että IoT ei ainakaan vähennä ohjelmisto-osaajien tarvetta vaan todennäköisesti räjäyttää kysynnän lähivuosina. Tästä on jo ohjelmistoalalla selkeitä viitteitä osaajien pulan muodossa. Tätä blogia kirjoitettaessa lappeenrantalaisissa ohjelmistoyrityksissä on noin 50 ohjelmistokoodarin paikkaa vapaana.

Ohjelmisto-osaajia ei pidä kuitenkaan sekoittaa yleisesti käytössä olevaan ICT-insinööri termiin, sillä termin alle mahtuu laaja joukko erilaisia osaajia, jotka eivät välttämättä osaa tuottaa ohjelmistoja. Nyt on tarve nimenomaan koodinvääntäjistä, joiden pula on jo kasvun ja uusien työpaikkojen luomisen este paikallisille ohjelmistoyrityksille.

Nopean lähdön paikka maakunnallamme on palauttaa alueen ohjelmistokoulutus sille tasolle, jossa se oli ennen Saimian ICT-koulutuksen lopettamista ja samalla huolehtia ettei naapurimaakuntien kaista vedä tässä lähdössä nopeammin. Nyt tarvitaan kaikilta tahoilta reagointikykyä ja yhteistyötä maakunnan kehityksen eteen!

Ovatko jalkamme kaasulla vai jalka jarrulla ja sormi nenässä?